Talon historiaa

Minulla on kirja nimeltä 'Merisotakoulu 1930-1970' jossa on selvitetty koulutuksen varhaisvaiheita. Siinä on myös kuva, jossa kadettikoulun meripuolustusosasto seisoo rivissä Linnankuja 3:n seinustalla vuonna 1930. Kuva on aika tiukasti rajattu ja aika epäselvä. Kuitenkin on huomattava, että merikadetit ovat järjestyneet kuvaan juuri tämän rakennuksen eteen, eli kyllä se henkisesti on se Merikadettikoulu ollut, vaikka puhutaan paljon 'asuntolasta'. Varsinaiset oppitunnit ovatkin olleet muualla.

Edelleen vaikuttaa siltä että rakennuksen ajoitus 1910-luvulle on luutunut totuudeksi, vaikka talo on todennäköisesti 1880-luvulta. Lisäksi on jäänyt kokonaan vaille yleisempää huomiota se, että rakennuksessa on käytetty laajasti muototiiliä, eli se on naapureitaan huomattavasti korkeatasoisempi rakennus. Mitään kunnollista rakennuksen analyysiä ei kukaan ole tehnyt, vaan talo uhkaa mennä purkutalojen joukkohautaan tuntemattomana. Rakennussuojelun yleinen taso on kuvottavan huono, koska tässäkin tapauksessa suojeluyritys perustuu amatöörimäiseen harrasteluun ja siinä joudutaan tukeutumaan puutteellisiin perustietoihin kohteesta.

— Arkkitehti Sampo Honkala

Merikadettikoulu ennen...

Kadettikoulun meripuolustusosasto syksyllä 1930 Katajanokan merikadettikoulun edessä

KUVA: Merikadetit syksyllä 1930

Kuva kirjasta Merisotakoulu 1930 - 1970. Merisotakoulun perinneyhdistys 1970.


...ja nyt

Merikadettikoulun asuntola keväällä 2003

KUVA: Merikadettikoulu keväällä 2003

Kiistan juuret

Koosteen toimittanut Annukka Karonen annukka@welho.com

Merikadettikoulun asuntolaksi kutsuttua kaksikerroksista rakennusta Linnankujalla pidetään yleensä n. 1910 rakennettuna. On kuitenkin mahdollista, että se on 1800-luvun puolelta. Rakennuksen vaiheista ennen asuntolakäyttöä ei juurikaan ole tietoa. Merikadettikoulun asuntolaksi se remontoitiin 1926. Koska opetus tapahtui hajallaan muissa tiloissa, rakennusta lienee nimitetty myös yksinkertaisesti Merikadettikoulun taloksi. Vuonna 1935 merisotakoulun kadettiosasto siirtyi merisotakoulun yhteyteen Suomenlinnaan. (lähde: ”Merisotakoulu 1930-1970”).

Puolustusvoimain pääesikunnan topografikunta käytti tiloja 1950-luvulla. Puolustusministeriön rakennusosastolla laadittiin 6.10.1952 päivätyt muutos- ja korjauspiirustukset, joiden mukaan rakennettiin betoniset holvit filmien säilytystä varten ja eteläpäätyyn parveke. Kulku filmivarastoon järjestettiin pohjoispäätyyn puhkaistun uuden oviaukon kautta. 1990-luvun alussa rakennus siirtyi puolustuslaitokselta valtion kiinteistölaitokselle. Vuonna 1996 rakennus kunnostettiin puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimistotiloiksi. (lähde: kaupunginmuseon lausunto 16.1.2001)

===

Vuonna 1972 järjestetyn asemakaavakilpailun voittaneessa ehdotuksessa Merikadettikoulu oli säilytetty, mutta viisi vuotta myöhemmin vahvistetussa asemakaavassa tontille -- ja samalla Merikadettikoulun päälle -- oli merkitty kuusikerroksinen asuinrakennus.

Keskustelu rakennuksen säilyttämisestä kuumeni vuoden 2000 jälkeen. Puolustusvoimat oli siirtänyt toimintonsa pois sekä Linnankuja 3:sta että ns. Lutikkalinnasta. Kapiteeli myi kiinteistönsä rakennusyhtiöille. Lutikkalinna remontoitiin Katajanokan Amiraaliksi. Merikadettikoulun tontille suunniteltiin kaavan mukaista asuinrakennusta. Vuosikymmenten aikana oli kuitenkin pienimittaisen historiallisen miljöön ja siihen kuuluvan Merikadettikoulun arvostus kasvanut. Tähän yhtenäiseen ympäristöön kuuluvat ns. Lutikkalinnan ja Merikadettikoulun ohella vankila-alue (vankilasta suunnitellaan hotellia), opiskelija-asuntolaksi muutettu entinen sauna- ja pesularakennus, liikuntahallina toimiva entinen konepaja, sekä nykyiset päiväkoti, ala-asteen koulu ja Merikasarmin nuorisotalo (ns. Possutalo). Kaikki ovat siis saaneet uuden käyttötarkoituksen vuoden 1977 kaavassa – paitsi vankila, jonka kohdalla kaavaa muutettiin myöhemmin, sekä Merikadettikoulu Lutikkalinnan ja opiskelija-asuntolan välissä. Huomattakoon, että myös useimmat satamalaitoksen ja maahantuontiliikkeiden iäkkäät rakennukset Katajanokan lounaislaidalla ovat saaneet vuosien kuluessa uuden käyttötarkoituksen. Lähimmät näistä rakennuksista ovat ns. Wanha Satama sekä elokuvasäätiön hallitsema makasiini K13.

===

Pitkällisen kiistan ydinasioita ovat olleet yhtäältä kysymys kunnan mahdollisesta korvausvelvollisuudesta tontin omistajalle, mikäli vanhaa vahvistettua kaavaa muutetaan niin, että aiempi rakennusoikeus vähenee, ja toisaalta kunnan velvollisuus huolehtia kaavan ajanmukaisuudesta niiden tavoitteiden kannalta, joita maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen yleisluonteisten määräysten kulloinenkin tulkinta asettavat.

Rakennuksen säilyttäjät eivät yritä estää uuden asuintalon rakentamista. Vuoden 2004 puolelle asti keskusteltiin asemakaavan muuttamisesta niin, että osa uudisrakennuksesta yksinkertaisesti jätettäisiin rakentamatta, jotta vanha rakennus mahtuisi pysymään paikallaan. Tällöin lähes kolmannes tontin rakennusoikeudesta olisi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teettämän konsulttityön mukaan jouduttu poistamaan. Korvausvelvollisuudesta, joka tällaisesta ratkaisusta mahdollisesti seuraisi, ei ollut eikä ole vieläkään täysin vertailukelpoista ennakkotapausta. Rakennusoikeuden vähennys olisi ollut huomattava; toisaalta rakennusliikkeen voitiin katsoa tonttia ostaessaan tienneen paineesta tällaista ratkaisua kohti. Vuonna 2001 kaupunginhallituksen enemmistö selvästi oli valmis esittämään näinkin merkittävää kaavan muuttamista ja seuraamusten selvittämistä oikeudessa, mutta korvauspelon kasvaessa kahden vuoden aikana tuki ajatukselle väheni ja enemmistön kanta muuttui.

Vuoden 2004 alkupuolella Katajanokkaseura esitti varsin tarkan vaihtoehtoisen hahmotelman, jossa tontin rakennusoikeus on lähes sama tai jopa aivan sama kuin purkamista edellyttävässä suunnitelmassa. Tässä kuten edellisessäkin hahmotelmassa myös kaksikerroksinen Merikadettikoulun talo on laskettu käyttökelpoiseksi kerrosalaksi. Ratkaisu on teknisesti ja kaupallisesti perusteltu. Lutikkalinnan esimerkki viereisellä tontilla vahvistaa sen. Näin kysymys tontinomistajan tappiosta on muuttunut lähes akateemiseksi. Tämä varmistui 28.1.2005 valmistuneen tarkemman hahmotelman myötä.

Tontin omistava rakennusliike ei ole toistaiseksi ottanut näitä hahmotelmia harkittavakseen, ja myös kaupungin koneistossa tieto on kulkenut hitaasti.

===

Kun museovirasto tai ympäristökeskus on sitä mieltä, että rakennusta ei voida tai ei ole järkevää suojella harvinaisia tapauksia varten tarkoitetun erityislain (rakennussuojelulain) mukaisella menettelyllä mutta kyseessä silti on saman lain 2§:ssä tarkoitettu suojelun arvoinen rakennus, jonka säilyminen kuuluisi turvata asemakaavamääräyksin, onko kaupungilla velvollisuus ryhtyä valmistelemaan tämän mukaista kaavaa tai kaavan muutosta? Ainakin ympäristöministeriö voisi velvoittaa kaupungin toimimaan näin, ja lokakuun lopulla 2003 Helsingin kaupungille osoittamassaan kirjeessä ministeriö varoittikin tällaisesta menettelystä, johon todennäköisesti turvauduttaisiin. Vuoden 2004 alussa YM kuitenkin päätti jättää mahdollisuuden käyttämättä.

Miksi? Perusteluja ei ole tiedossa. Ne voivat olla asiantuntijalähtöisiä tai poliittisia. Valmistelijat valmistelevat, ministeri päättää.

HUOM:

===== ===== =====

Helsingin Sanomien artikkelihaku ”merikadettikoulu” antaa tulokseksi pallottelun vaiheita hyvin kuvaavat alla olevat viitteet. Lihavoinnit ja kursiivit koostajan. Koko artikkelin voi hakea maksullisena lehden arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/

2001
Helsingin Sanomat - Mielipide - 1.2.2001 - 2784 merkkiä - 1. painos
Katajanokan kasarmi nurin?
Katajanokalla on säästynyt tsaarin vallan ajalta arvokas rakennuskokonaisuus, johon kuuluu mm. nykyisinkin hyvässä kunnossa oleva punatiilinen rakennus Linnankuja 3:ssa. Vuonna 1977 vahvistetussa asemakaavassa (nro. 7534) on paikalle piirretty kuusikerroksinen asuinrakennus. Katajanokan itäkärjen alue vakiintui 1830-luvulla armeijan käyttöön. Merikadettikouluksi nimetyn rakennuksen on arvioitu olevan vuodelta 1910. Maamme itsenäistyttyä rakennus siirtyi Suomen valtiolle ja sen puo )...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 26.4.2001 - 1102 merkkiä - 1. painos
Kaupunginmuseo haluaa säilyttää Katajanokalla Linnankujan tiilitalon
Helsingin kaupunginmuseon mielestä Katajanokan Linnankuja 3:n asemakaava tulisi muuttaa niin, että tontilla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas niin sanottu Merikadettikoulun kaksikerroksinen punatiilinen rakennus säilyy. Kaupunginmuseon johtokunta on antanut puoltavan lausunnon kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus yhtyi jo kuukausi sitten Uudenmaan ympäristökeskuksen kantaan, että rakennus pitää panna toimenpidekieltoon siksi aikaa, kunnes rakennussu ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 12.6.2001 - 2115 merkkiä - 1. painos Helsinki valittaa rakennuslautakunnan päätöksestä oikeuteen Helsingin kaupunginhallitus kehottaa virkamiehiään valittamaan Helsingin hallinto-oikeuteen rakennuslautakunnan päätöksestä. Kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina. Kaupungin kannalta kiusallinen tilanne syntyi, kun rakennuslautakunta myönsi 22. toukokuuta rakennusluvan Katajanokalla osoitteessa Linnankuja 3-Merikasarminkatu 2 sijaitsevalle tontille asuinkerrostaloa varten. Kaupunginhallitus oli jo maaliskuussa puoltanut tontilla sijaitsevan Merikadettikoulun kaksike ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 5.10.2001 - 1651 merkkiä - 1. painos
Vanha merikadettikoulu sai uusia ystäviä
Lautakunta säilyttäisi Katajanokan punatiili- rakennuksen
Vanha merikadettikoulu Katajanokalla osoitteessa Linnankuja 3 sai ystäviä torstaina kaupunkisuunnittelulautakunnasta. Lautakunta tuki sen säilyttämistä lausunnossaan kaupunginhallitukselle. Kaupunkisuunnittelulautakunta pohti, miten tontille voitaisiin sekä rakentaa asuintaloja että suojella merikadettikoulu. Koulu edustaa 1900-luvun punatiilistä venäläistä sotilas- ja kasarmirakennusta. Museovirasto on suositellut sen säilyttämistä. Kaupunginhallitus on ...



2002

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 3.1.2002 - 1368 merkkiä - 1. painos
KHO hylkäsi vanhaa merikadettikoulua koskevan valituksen
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt Alfred A. Palmberg -yhtiön valituksen Uudenmaan ympäristökeskuksen määräyksestä asettaa Helsingin Katajanokalla sijaitseva vanha merikadettikoulurakennus toimenpidekieltoon. Kielto ei KHO:n mukaan ole lainvastainen. Kielto estää tekemästä talolle mitään, ennen kuin on selvitetty, onko se suojelemisen arvoinen. Kaksikerroksinen punatiilinen talo on rakennettu Linnankuja 3:een 1910-luvulla. Sen suojelemista on esittänyt Katajanokkaseura. U ...



2003

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 8.4.2003 - 3630 merkkiä - 1. painos
Helsinki antaa purkaa Katajanokan vanhan merikadettikoulun
Lähes satavuotias rakennus antaa tilaa uudelle asuinkerrostalolle
Kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina äänin 9-6
Helsingin kaupunki sallii rakennusliike Alfred A. Palmbergin aloittaa asuinkerrostalon rakentamisen Katajanokan Linnankuja 3:een. Tontilla sijaitsee noin vuonna 1910 rakennettu merikadettikoulun punatiilinen rakennus, joka puretaan asuintalon vuoksi pois. Asiasta päätti Helsingin kaupunginhallitus maanantaina. Päätös syntyi äänin 9-6 vastoin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen (sd) esitystä. Hän jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Purkupäätöstä esitti ko ...

Helsingin Sanomat - Muut - 8.4.2003 - 349 merkkiä - 3. painos
Katajanokan merikadettikoulu katoaa asuinkerrostalon tieltä
Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina sallia kerrostalon rakentamisen Katajanokalle lähes satavuotiaan punatiilisen merikadettikoulun paikalle. kaupunki b 1 ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 9.4.2003 - 2567 merkkiä - 1. painos
Kahden kerroksen väkeä Helsingissä näkökulma
Turvaako vahva aina parhaiten oikeutensa Helsingissä? Kysymys juolahtaa mieleen, kun tutkii kahta meneillään olevaa mehevää riitaa, joilla on jännittäviä yhtäläisyyksiä ja eroja. Palmbergin rakennusliike haluaa purkaa vanhan tiilikasarmin Katajanokalta ja rakentaa tilalle tuottoisamman asuintalon. Tanssikoulua pitävä pienyrittäjä Seppo Kaltiainen puolestaan haluaa rakentaa tanssiharrastajille paviljongin Mustikkamaan saarelle. Molemmat hankk ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 9.4.2003 - 4147 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulun purkuhakemus on jo vireillä
Rakennuslautakunta voi tehdä purkupäätöksen lähiaikoina
Katajanokan tiiliarkkitehtuuri saa seurakseen uuden kerrostalon Vanha merikadettikoulun rakennus Helsingin Katajanokalla ei liene enää pystyssä montaa kuukautta. Tontin ja rakennuksen Linnankuja 3:ssa omistava rakennusliike Alfred A. Palmberg on jo helmikuussa jättänyt rakennuslupahakemuksen asuinkerrostalon rakentamiseksi merikadettikoulun tontille. Hakemuksessa pyydetään samalla lupaa saada purkaa vanha rakennus.0 Palmbergin suunnitelmissa vanha rakennus ei mahdu tontille. Purkuhanke sai vauhtia maanantaina, kun Helsingin kaupung ...

Helsingin Sanomat - Mielipide - 10.4.2003 - 919 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulu pitää pelastaa
1960- ja 70-luvuilla tehtiin valtava määrä virheitä. Tätä on todistanut HS:n juttusarja puretuista arvokiinteistöistä Helsingissä. Minkälainen kaupunkimme olisikaan, jos kauniit, ylväät rakennukset vielä seisoisivat paikallaan? Ketä varten kaupunki on, ketä varten sitä rakennetaan, suojellaan ja kehitetään? On ymmärrettävää, että Helsingin kaupungin on rahavaikeuksissaan myytävä tonttejaan, mutta historiaa ei voi uudisrakentaa ja historia on Helsingin tärkein pääoma, ei tulevaisu ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 10.4.2003 - 4471 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulu halutaan yhä suojella
Katajanokka-Seura valittaa ympäristökeskuksen päätöksestä jättää koulurakennus suojelematta
Koulun tontti on asemakaavan ainoa rakentamaton osa
Vain kiistanalainen merikadettikoulun tontti on rakentamatta Katajanokan kärjen asemakaavasta, jota toteutetaan 30 vuotta sitten järjestetyn suunnittelukilpailun pohjalta. Niin sanottu merikadettikoulu, joka lienee todellisuudessa ollut merikadettikoulun asuntola, aiotaan purkaa pois uuden asuinrakennuksen tieltä. Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö on antanut suostumuksensa lähes sata vuotta vanhan tiilirakennuksen purkamiseen. Vanhan purkaminen ja uuden t ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 11.4.2003 - 717 merkkiä - 1. painos
He päättivät purkamisesta tietokulma: Helsingin kaupunginhallitus päätti 7. huhtikuuta äänin 9-6, että merikadettikoulun tontille ei laadita uutta rakennuksen suojelevaa asemakaavaa, vaan vanha purkamisen salliva asemakaava jää voimaan. Purkamisen puolesta äänestivät Harry Bogomoloff (kok), Sirkka Lekman (kok), Eeva-Liisa Moilanen (kok), Jussi Pajunen (kok), Jan Vapaavuori (kok), Birgitta Dahlberg (r), Rakel Hiltunen (sd), Kalle Kallio (sd) ja Sirkka-Liisa Vehviläinen (sd). ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 11.4.2003 - 2022 merkkiä - 1. painos
Helsinki tarkastaa kaavojensa ajankohtaisuuden
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi sanoo, että virasto aikoo käydä läpi kaikki vanhat kaavansa selvittääkseen, mitkä niistä ovat vanhentuneita ja mitkä eivät. Näin voidaan ajoissa sanoa tontin haltijalle tai kaavamuutoksen hakijalle, että kaava on vanha ja saattaa sisältää suojelutarpeita. Tähän velvoittaa myös uuden maankäyttö- ja rakennuslain 60. pykälä. Kiistanalaisessa Katajanokan merikadettiko ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 11.4.2003 - 3501 merkkiä - 1. painos
Katajanokan asemakaavan laatineet arkkitehdit puolustautuvat
Professori Helander kummastelee merikadettikoulun tontin kiistaa
Katajanokan asemakaavaa laatinut arkkitehti, professori Vilhelm Helander kummastelee ns. merikadettikoulun tontista syntynyttä riitaa. Hänen mielestään alue jää keskeneräiseksi, jos sinne ei rakenneta uutta asuintaloa. Katajanokan kaava valmistui 1977, ja merikadettikoulun tontti on sen ainoa kesken jäänyt osa. Kaavan mukaan tontilta pitäisi purkaa viime vuosisadan alussa valmistunut tiilirakennus viisikerroksisen asuinrakennuksen tieltä. ...

Helsingin Sanomat - Mielipide - 11.4.2003 - 1431 merkkiä - 1. painos
Rakennusliike voi myös suojella vanhaa
Helsingin Sanomissa on herättänyt aiheellista hämmästystä Helsingin kaupunginhallituksen enemmistön päätös olla asettamatta Katajanokan Merikadettikoulua rakennuskieltoon suojelukaavan laatimiseksi. Kaupunginmuseo on pitänyt rakennusta arvokkaana ja kaupunkisuunnitteluvirasto rakennuksen säilyttämistä toivottavana. Tontilla on voimassa kaksikymmentäviisi vuotta vanha kaava, joka sallii talon purkamisen. Nykyisen rakennuslain mukaan kaavat vanhenevat kolmessatoista vuodessa. ...

>p>Helsingin Sanomat - Kaupunki - 12.4.2003 - 1561 merkkiä - 1. painos
Kadettien oppilasasuntola tietokulma
Linnankuja 3:ssa sijaitsevan rakennuksen varmaa suunnittelu- ja rakennusvuotta ei tunneta. Helsingin kaupunginmuseon mukaan suunnitteluvuosi on noin 1910. Kaksikerroksinen punatiilirakennus edustaa Katajanokan venäläiskauden arkkitehtuuria. Katajanokan itäkärjen alue vakiintui armeijan käyttöön 1830-luvulle tultaessa Venäläinen sotilasalue kiinteistöineen siirtyi Suomen valtiolle maan itsenäistyessä. Sotilasalue siirtyi sotalaitokselle, sit ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 12.4.2003 - 5719 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulu kiehautti Pekka Korpisen arvosteluryöppyyn
Kaupungintalolla vaaditaan uutta tulkintaa rakennusoikeuden suojasta Myös "stalinististen arkkitehtien" aatemaailma saa Korpiselta kyytiä Helsingin kaupunkisuunnittelun ykkösmies Pekka Korpinen arvostelee jyrkästi omaisuudensuojaan liittyvää laintulkintaa, joka pakottaa kunnat ankarien korvausvaatimusten pelossa purkamaan taloja. Juuri korvausvaatimusten uhka vei viime maanantaina Helsingin kaupunginhallitukselta rohkeuden ryhtyä muuttamaan vanhoja suunnitelmia Merikadettikoulun pelastamiseksi Katajanokalla. "Takana on sama mekanismi, joka on tuhonnut satoja arvokkaita taloja Suom ...

Helsingin Sanomat - Pääkirjoitus - 12.4.2003 - 2008 merkkiä - 1. painos
Purettavat talot, osa 50
Helsingin Katajanokalla sijaitseva merikadettikouluksi kutsuttu rakennus voidaan jo liittää yhdeksi kohteeksi Helsingin Sanomien suosittuun kirjoitussarjaan puretuista taloista. Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että tontille ei tehdä uutta rakennuksen suojelevaa asemakaavaa. Voimassa oleva kaava sallii lähes satavuotiaan kaksikerroksisen talon purkamisen. Käytännössä talon kohtalo näyttää sinetöidyltä. Tosin Uudenmaan ympäristökeskuksen kielteisestä suojelupäätöksestä vo ...

Helsingin Sanomat - Mielipide - 14.4.2003 - 802 merkkiä - 1. painos
Uutta ja vanhaa merikadettikoululle
Katajanokan merikadettikoulu on mahdollista säilyttää ja samalla rakentaa uutta asemakaavan tilallisten tavoitteiden mukaisesti. Rakennusoikeudestakaan ei tarvitse paljon tinkiä etenkään, jos tutkitaan vielä sisäänvedetyn ullakon asuntokäyttöä. Uuden ja vanhan yhdistelmä toisi ajallista syvyyttä tähän kaupunkirakenteellisesti tärkeään uuden ja vanhan rakennuskannan saumakohtaan. Eri kausien yhdistäminen on suunnittelutehtävänä kylläkin normaalia haasteellisempaa ja vaikeaa ...

Helsingin Sanomat - Mielipide - 14.4.2003 - 2146 merkkiä - 1. painos
Katajanokan kaava kerännyt kiitosta
Katajanokan merikadettikoulun purkamista vastustamaan on nostatettu tavanmukainen populistinen "kulttuuri- ja ympäristötaistelu". Taistelijat vastustavat paremmanpuoleisen asuintalon asemakaavan mukaista rakentamista. Keskusteltaessa Helsingin alijäämäisestä taloudesta kuntalaiset vaativat säästöjä kaupungin oman rakentamisen kustannuksella, koska vanhusten hoito on vajaata ja nuorten ongelmaisten jono pitkä. Myös, koska rahapula on näivettänyt psykiatrian klinikat, tulisi…

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 14.4.2003 - 1132 merkkiä - 2. painos
Katajanokan väki puolusti Merikadetti-koulua
Katajanokkalaiset asukasaktiivit ja muut purku-uhan alla olevan Merikadettikoulun säilyttämisen puolustajat viettivät palmusunnuntaina toimintapäivää uhanalaisen punatiilitalon ympärillä. Merikadettikoulun ystäviksi itseään kutsuva, rekisteröimätön kansalaisliike kahvitteli ohikulkijoita ja kävi keskusteluja keinoista, joilla puskutraktorit pysytettäisiin loitolla talosta. Talo sai sunnuntaina koristeekseen Annukka Karosen ja Ville K ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 14.4.2003 - 3633 merkkiä - 2. painos
Simo Rista kuvasi arkkitehteja varten Katajanokalla 1974
Tähtäimessä vankila, konepaja, Lutikkalinna, merikadettikoulu ja armeijan pesula
Ei ole sattumaa, että valokuvaaja Simo Rista rajasi kuvan sisäpuolelle kolmekymmentä vuotta sitten juuri sen alueen Katajanokalla, josta nyt puhutaan. Leican silmä noukki vankilan muurin, konepajan, Lutikkalinnan, merikadettien koulun ja armeijan pesulan vuonna 1974 alueen uutta asemakaavaa suunnittelevia arkkitehteja varten. "Sen tilasi Helander-Pakkala-Sundman-toimisto suunnittelutarkoituksessa. Silloin tehtiin kaavaa. Arkkitehdit Vilhelm Hela ...
... siihen, mitä Merikadettikoululle pitäisi tehdä. ...
... kuvien avulla. Merikadettikoulu saattaa tulla ...
... "Eräässä mielessähän Merikadettikoulu on kappale ...

Helsingin Sanomat - Kulttuuri - 16.4.2003 - 3555 merkkiä - 1. painos
Kova kundi Skatalta
keskellä viikkoa Lapsuudessani Katajanokalla oli toisenlainen maine kuin nykyisin: siellä oli satama, vankila, laitapuolen kulkijoita, sieltä sai viinaa ja muita syntipuolen nautintoja. Skatalla liikkuivat kovat jätkät. Katajanokan kärjen kaavoituksesta järjestettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten asemakaavoituskilpailu, jonka voittanut ehdotus on pitkään ollut kaupunkirakentamisen ohjailun perusteos: kuusikymmentäluvun lamellisovitukset ja eritasorat ...

Helsingin Sanomat - Mielipide - 17.4.2003 - 3641 merkkiä - 1. painos
Suojelu maksaa itsensä takaisin
Kiista Katajanokalla sijaitsevan Linnankuja 3:n merikadettikoulun säilyttämisestä tuo hyvin esille sen, mikä asema rakennussuojelulla Suomessa on. Siinä missä valtio käyttää luonnonsuojelutarkoituksiin vuosittain kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja, ovat rakennussuojeluun myönnetyt valtion avustukset olleet vuosittain alle kahden miljoonan euron luokkaa. Rakennussuojelu hoidetaan Suomessa lähes kokonaan kaavoituksen kautta. Kunnilla on ...
... Linnankuja 3:n merikadettikoulun rakennus päätettäisiin ...
... suinkaan arvottomaksi. Merikadettikoulun rakennus voitaisiin ..

.

Helsingin Sanomat - Mielipide - 23.4.2003 - 2729 merkkiä - 1. painos
Jokaisen velvollisuus on vaalia kulttuuriperintöä
Olin luullut, että rakennussuojelukiistat Katajanokan kohdalta olisi jo käyty, mutta olen erehtynyt. Haluan tuoda esille Merikadettikoulun asiassa joitakin näkökohtia. Hallinnollinen prosessi Merikadettikoulun kohdalla on täysin sama kuin Töölön tavara-aseman osalta. Kansalaisjärjestöt esittävät kohteen - Töölön tavara-aseman ja Merikadettikoulun - suojelua rakennussuojelulailla, ympäristökeskus katsoo, että suojelun tulee tapahtua asemakaavoituksen välityksellä ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 25.4.2003 - 1346 merkkiä - 1. painos
Katajanokkaseura vaatii valituksessaan merikadettikoulun suojelemista
Yhdistys esittää suojelua rakennus- suojelulailla
Katajanokkaseura on jättänyt ympäristöministeriöön merikadettikoulun purkamista koskevan valituksen, jossa vaaditaan rakennuksen suojelua. Valitus koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöstä olla suojelematta rakennusta rakennussuojelulain nojalla. Katajanokkaseura ihmettelee, miksi ympäristökeskus on keskittynyt rakennuksen suojeluun vain asemakaavaa muuttamalla, vaikka se ei kuulu keskuksen toimivaltaan. Asiasta päättänyt Helsingin ka ...

Helsingin Sanomat - Mielipide - 27.4.2003 - 978 merkkiä - 1. painos
Karhean kaunista asumista meillekin
Olen sisustanut yksityiskoteja jo lähes 20 vuotta yrittäen saada arkkitehtien suunnittelemat standardiasunnot edes hiukan persoonallisemmiksi ja mielenkiintoisemmiksi. Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten itse haluaisin asua. Vastaus on: juuri tällaisessa Merikadettikoulun kaltaisessa vanhassa rakennuksessa, jonne olisin saneerannut yhdistetyn työ-asuintilan. Tämänkaltaisia karhean kauniita loft-asuntoja olen ihaillut eurooppalaisissa sisustuslehdissä jo vuosia. Miksi ih ...

Helsingin Sanomat - Mielipide - 14.5.2003 - 3140 merkkiä - 1. painos
Rakennusoikeutta ei tarvitse korvata
Katajanokalla sijaitsevan Merikadettikoulun säilyttämisestä on keskusteltu. Eräs erittäin olennaisesti liittyvä asia kaipaa selventämistä. Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi esityksen korttelin asettamisesta rakennuskieltoon ja tontin kaavan muuttamisesta. Perusteluiksi julkisuudessa esitettiin se, että kaavan muuttamisesta tontilla olevan Merikadettikoulun rakennuksen säilyttämiseksi aiheutuisi kaupungille korvausvelvollisuus, koska tontin rakennusoikeus supistuisi. ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 18.6.2003 - 1365 merkkiä - 3. painos
Merikadettikoulun voinee pelastaa enää valtio
Helsingin kaupunginhallitus siirsi vielä maanantaina lopullista päätöstään Viimeisetkin oljenkorret Helsingin Katajanokalla sijaitsevan merikadettikouluksi kutsutun rakennuksen säilymiseksi näyttävät häviävän. Helsingin kaupunginhallitus tosin vielä maanantaina siirsi vihreiden pyynnöstä päätöstään hylätä Katajanokkaseuran oikaisuvaatimus. Kaupunginhallitus päätti aiemmin, ettei se tee Linnankuja 3:n tontille rakennuksen suojelevaa asemakaavaa. Voimassa oleva kaava sallii lähes satavuotiaan kaksikerroksisen talon purkamisen. Rakenn ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 24.6.2003 - 3382 merkkiä - 1. painos
Helsinki jättää merikadettikoulun suojelemisen valtiolle
Suojelu asemakaavalla hylättiin jo toisen kerran
Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä Katajanokan merikadettikoulun suojelemisen asemakaavalla. Asia palasi poliitikoille Katajanokkaseuran tekemän valituksen johdosta. Seura oli pyytänyt kaupunginhallitusta muuttamaan huhtikuussa tekemäänsä päätöstä, jolla suojelukaavan tekeminen hylättiin äänin 9-6. Maanantaina äänestysnumerot olivat 10-5. Vähemmistö, johon kuuluivat vihreät ja vasemmistoliitto, piti voimassa olevaa kaava ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 23.11.2003 - 634 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulun suojelu uudestaan kaupungin- hallituksessa
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina uudestaan Katajanokkaseuran esitystä niin sanotun Merikadettikoulun suojelemiseksi. Kaupunginhallitus katsoi aiemmin, ettei rakennusta ole syytä suojella. Tontin omistaja Alfred Palmberg -yhtiö katsoo, että tontilla oleva asemakaava on ajanmukainen ja että rakennuksen suojelemiseen perustuva asemakaavan muutos olisi omistajan näkökulmasta kohtuuton. Kaupunginjohtaja esittää kaupunginhallitukselle, että seuran vaatimus hylät ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 2.12.2003 - 1316 merkkiä - 1. painos
Helsingin kanta pitää Merikadettikoulun suojelukiistassa
Helsingin kanta pysyy muuttumattomana Katajanokan niin sanotun Merikadettikoulun rakennuksen suojelukiistassa. Helsingin kaupunginhallitus antoi maanantaina ympäristöministeriölle lausunnon, jossa sen mielestä ei edelleenkään ole aihetta suojella Linnankuja 3:ssa sijaitsevaa rakennusta asemakaavalla. Voimassa oleva kaava sallii lähes satavuotiaan kaksikerroksisen talon purkamisen. Rakennusliike Alfred A. Palmberg haluaa rakentaa tontille viisikerroksisen asu ...



2004

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 11.8.2004 - 1965 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulua ei suojella rakennussuojelulailla
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Katajanokka- seuran valituksen
Katajanokkaseuran ponnistelut niin sanotun merikadettikoulun suojelemiseksi ovat päättyneet epäonnistumiseen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt valituksen, jossa vaadittiin kumoamaan ympäristöministeriön päätös jättää satavuotias tiilirakennus suojelematta rakennussuojelulailla. Jo vuosia kestäneen suojeluriidan aikana Katajanokalla sijaitsevan rakennuksen suojeluarvoa ei ole kiistetty, mutta halukkuutta suojeluunkaan ei ole ollu ..

.

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 28.12.2004 - 1812 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulun tontin kerrostalo saanee rakennusluvan
Rakennuslautakunta antanee purkuluvan Katajanokan satavuotiaalle tiilirakennukselle
Merikadettikoulun asuntolan kohtalonhetket ovat käsillä Helsingin rakennuslautakunnassa tänään tiistaina. Lautakunta antanee talolle purkuluvan, ja samalla rakennusluvan uudelle asuinkerrostalolle. Samassa kokouksessa lautakunta muotoilee lausunnon Sanna Hellströmin (vihr) ja monen muun valtuutetun syksyllä tekemästä aloitteesta. Siinä toivotaan vielä kerran Katajanokalla sijaitsevan talovanhuksen säilyttämistä. Aloite oli esillä lautakunnassa j ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 29.12.2004 - 789 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulun purkupäätös siirtyi taas
Helsingin >i>rakennuslautakunta ei vielä tiistaina antanut purkulupaa Katajanokalla sijaitsevalle Merikadettikoulun asuntolalle. Lautakunnan puheenjohtajan Kauko Koskisen (kok) mukaan lautakunta tulee kuitenkin hyväksymään talon purkamisen. Alueella on sen salliva asemakaava ja valitustiet on läpikäyty. Lautakunta otti kokouksessa kantaa Sanna Hellströmin (vihr) aloitteeseen, jossa esitettiin kaavan mukaisen rakennusoikeuden toteuttamista rakennusta p ...



2005

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 19.1.2005 - 1327 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulun tontti jäi ilman rakennuslupaa
Kiista Helsingin Katajanokalla sijaitsevasta Merikadettikoulun tontista jatkuu edelleen. Helsingin rakennuslautakunta ei myöntänyt tiistaina tontille rakennuslupaa, jota rakennusliike A. A. Palmberg on hakenut jo pitkään. Päätös syntyi äänin 6-2. Rakennuslupa sisältäisi oikeuden purkaa tontilla nykyisin oleva kaksikerroksinen punatiilirakennus, joka on toiminut asuntolana. Rakennuslautakunnan päätös on voitto Katajanokkaseuralle, joka on vaatinut rakennuksen ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 25.1.2005 - 2748 merkkiä - 1. painos
A.A. Palmberg hakee uudelleen purkulupaa Merikadettikoululle
Uusi rakennuslautakunta saa eteensä kertaalleen hylätyt lupapaperit
Merikadettikoulun asuntolarakennuksen monta vuotta jatkunut purkukiista ei lopu siihen, että Helsingin vanha rakennuslautakunta viime viikolla hylkäsi rakennusliike A.A. Palmbergin lupahakemuksen. Aluejohtaja Pauli Mäkelä sanoi maanantaina, että yhtiö hakee kiireellisesti uudelleen purku- ja rakennuslupaa uudelta rakennuslautakunnalta. "Hylkäys oli laiton, koska kaikki edellytykset ja paperit luvan myöntämiselle ovat olemassa." Käytänn ...
... uudestaan esille Merikadettikoulun rakennuksen suojelua ...
... vuosikausia ajanut Merikadettikoulun rakennuksen suojelemista, ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 2.2.2005 - 1240 merkkiä - 1. painos
Merikadettikoulun purkulupa siirtyi rakennuslautakunnassa
Helsingin uusi rakennuslautakunta ei ollut vielä tiistaina valmis päättämään ns. Merikadettikoulun purkamisesta ja uuden asuinrakennuksen rakennusluvasta Katajanokalla. Lautakunta siirsi päätöksentekoa seuraavaan kokoukseen, jotta uudet jäsenet ehtisivät perehtyä kiistanalaiseen asiaan. Tontin ja vanhan rakennuksen omistava rakennusliike A.A. Palmberg on hakenut lupaa samanlaisella suunnitelmalla, jonka vanha rakennuslautakunta hylkäsi k ...
... laittomana. Entisen Merikadettikoulun ruokalan suojelua ...

Helsingin Sanomat - Kaupunki - 6.2.2005 - 3516 merkkiä - 1. painos
Milloin tappio kannattaisi tunnustaa?
Olin kävelyllä Helsingin Katajanokalla verestämässä vanhoja muistikuvia ns. Merikadettikoulun asuntolasta, jonka suojelusta on riidelty jo monta vuotta. Suojelukiistan valitukset hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa viime elokuussa eikä vanha kaupunginhallitus suostunut panemaan vireille uuden asemakaavan tekoa. Se ...
... on perustanut Merikadettikoululle nettisivut ja ... ... asemakaavan tekemistä. Merikadettikoulun entinen oppilasasuntola ...

Helsingin Sanomat – Mielipide - (Katajanokkaseuran vastine Mannisen kirjoitukseen 6.2.05) 17.2.2005
Rakentamista naapuritontille ei ajateltu
Katajanokkaseuran rooli Merikadettikoulun suojelussa kirvoitti Antti Mannisen kynästä kirjoituksen (HS 5.2.), jota haluamme kommentoida….
Marja Karppanen, puheenjohtaja, Katajanokkaseura ry

===== ===== =====

UUSIMMAT VAIHEET

— vk

VAIHTOEHTOHAHMOTELMA:

Koska kaupunginhallituksen enemmistö oli edellisenä vuonna hylännyt ajatuksen asemakaavan muuttamisesta ja perustellut päätöstään sillä, että tontin rakennusoikeuden supistaminen kolmanneksella aiemmin vahvistettuun asemakaavaan verrattuna saattaisi johtaa oikeudenkäyntiin, jossa kaupunki tuomittaisiin maksamaan korvaus tontin omistavalle rakennusliikkeelle tästä rahan arvoisen rakennusoikeuden vähennyksestä — mitä kaupunginhallitus ei siis halunnut tehdä — Katajanokkaseura päätti osoittaa, että on täysin mahdollista sijoittaa vähentämätönkin rakennusoikeus siten, ettei Merikadettikoulun taloa tarvitse sen takia purkaa. Ensimmäinen luonnos laskelmineen lähetettiin kaupunginhallitukselle tiedoksi 8.5.2004. Kaupunki eri reagoinut tähän mitenkään, eikä hahmotelma/laskelma myöskään enää ylittänyt uutiskynnystä.

SYYSKUUN VALTUUSTOALOITE:


(15.9.2004 Sanna Hellström ym. )

Katajanokan vanha merikadettikoulun asuntola tulee säilyttää

Voimassa olevan, vuodelta 1977 peräisin olevan asemakaavan mukaan 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin no. 8007 tontin no. 1 (Linnankuja 3) rakennusoikeus on 5 400 kerros-neliömetriä. Tämän rakennusoikeuden toteuttaminen kaavaillulla tavalla merkitsisi tontilla sijaitsevan lähes sata vuotta vanhan, mm. merikadettikoulun asuntolana toimineen vankan luonnonkivi- ja punatiilirakennuksen purkamista. Hanke on herättänyt paljon vastustusta ja mielipahaa niin kaupunkikuvaa vaalivien tahojen kuin tavallisten katajanokkalaisten keskuudessa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan keväällä 2003 katsonut äänestyksen jälkeen aiheelliseksi ryhtyä muuttamaan asemakaavaa tältä osin. Syynä mainittiin pelko kaupungin joutumisesta korvausvastuuseen tontin rakennusoikeutta mahdollisesti pienennettäessä.

Nyt on käynyt ilmi, että voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus voitaisiin toteuttaa myös purkamatta mainittua vanhaa rakennusta, mikäli sekin kunnostettaisiin asuinkäyttöön samalla tavalla kuin viereinen, samoin armeijan käytössä ollut rakennus. Tontin omistajalle A. A. Palmberg - yhtymälle tontin toteuttaminen [= rakennusoikeuden käyttö] siten, että vanha merikadettikoulun asuntola säästyy, olisi [ilmeisesti] vähintäänkin yhtä edullista kuin voimassa olevan kaavan mukainen rakentaminen. Vanhoihin rakennuksiin kunnostetut asunnot ovat asuntomarkkinoilla vähintään yhtä haluttuja kuin uudistuotanto, vaikka hinta toteutuksen takia olisi kalliimpi.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että ryhdytään toimiin - mikäli mahdollista, yhteistyössä tontin omistajan kanssa - asemakaavan muuttamiseksi kyseisellä tontilla siten, että edellä mainittu vanha rakennus säilytetään.


(Allekirjoittajina tuossa kokouksessa hieman alle puolet valtuustosta.)

===

VÄISTYVÄ RAKENNUSLAUTAKUNTA EPÄSI PURKULUVAN, MUTTA…: Helsingin väistyvä rakennuslautakunta epäsi viimeisessä kokouksessaan 18.1.2005 tonttia koskevan rakennus- ja purkuluvan äänin 6-2, yksi tyhjä, yksi poissa. Tämä antoi hiukan hengähdysaikaa, mutta kädenvääntö ei päättynyt.

HS 19.1.05: >> Kiista Helsingin Katajanokalla sijaitsevasta Merikadettikoulun tontista jatkuu edelleen. Helsingin rakennuslautakunta ei myöntänyt tiistaina tontille rakennuslupaa, jota rakennusliike A. A. Palmberg on hakenut jo pitkään. [- - -] Rakennuslupa sisältäisi oikeuden purkaa tontilla nykyisin oleva kaksikerroksinen punatiilirakennus, joka on toiminut asuntolana. Rakennuslautakunnan päätös on voitto Katajanokkaseuralle, joka on vaatinut rakennuksen säilyttämistä. [- - -] Palmbergin aluepäällikkö Pauli Mäkelä ei halunnut tuoreeltaan sanoa, mitä yhtiö aikoo tehdä seuraavaksi. Sillä on halutessaan mahdollisuus valittaa hylkäyspäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. "En osaa vielä sanoa. Meidän pitää nyt vähän aikaa miettiä, mihin ryhdymme", Mäkelä sanoi. Vanhan talon suojelua kannattaneet katajanokkalaiset ovat esittäneet uuden talon rakentamista niin, että vanha säilytetään tontilla, mutta Mäkelän mukaan ajatus ei ole toteuttamiskelpoinen. >>

HS 24.1.05: >> Uusi rakennuslautakunta saa eteensä kertaalleen hylätyt lupapaperit. Merikadettikoulun asuntolarakennuksen monta vuotta jatkunut purkukiista ei lopu siihen, että Helsingin vanha rakennuslautakunta viime viikolla hylkäsi rakennusliike A. A. Palmbergin lupahakemuksen. Aluejohtaja Pauli Mäkelä sanoi maanantaina, että yhtiö hakee kiireellisesti uudelleen purku- ja rakennuslupaa uudelta rakennuslautakunnalta. [- - -} Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Palmberg lähettää samat paperit uudelle lautakunnalle, jossa melkein kaikki jäsenet ovat uusia. Vain puheenjohtaja Kauko Koskinen (kok) jatkaa ja kaksi entisen lautakunnan varajäsentä on noussut varsinaisiksi jäseniksi. [- - -] Vanhan rakennuslautakunnan päätökset eivät rajoita uutta lautakuntaa, ja samaa hanketta koskeva hakemus voidaan käsitellä uudelleen.

Koskinen on samaa mieltä kuin Mäkelä siitä, että rakennuslautakunta ei voi kieltäytyä rakennusluvan myöntämisestä, koska kaikki suojelukiistan valitukset on käsitelty ja hylätty. Lisäksi kaupunginhallitus on jo aikaisemmin päättänyt, että Katajanokan uuden alueen vuodelta 1977 olevaa asemakaavaa ei muuteta.

Kaupunginhallituksen haluttomuus kaavamuutokseen johtui pelosta, että kaupunki joutuu maksamaan tontinomistajalle korvauksia, jos vanha talo säästetään ja tontille rakennetaan pienempi uusi rakennus. Nykyinen asemakaava oli voimassa silloin, kun Palmberg osti tontin valtiolta. [- - -] Palmberg valmistautuu Mäkelän mukaan myös siihen vaihtoehtoon, että yhtiö valittaa rakennusluvan hylkäyspäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. "Haluamme, että lopputulos on se, että lupa tulee tavalla tai toisella." >>

VAIHTOEHTOHAHMOTELMAA KEHITETTIIN: Arkkitehti Sampo Honkala on 28.1.05 ja edelleen 2.2.05 täsmentänyt Katajanokkaseuran pyynnöstä laatimaansa vaihtoehtohahmotelmaa. Nämä uudet versiot osoittavat aiempaakin selvemmin, että tarvittaessa täsmälleen sama kerrosala saadaan varsin hyvin mahtumaan tontille purkamatta Merikadettikoulun taloa. Näistä 5 400 kerrosneliömetristä 760 … 900 k-m2 sisältyy asunnoiksi kunnostettavaan Merikadettikoulun taloon. Ylempi mahdollisuus toteutuu, jos myös Merikadettikoulun ullakkotila hyödynnetään.

KOMMENTTI KAHTEEN EDELLISEEN UUTISEEN: Vaihtoehtohahmotelmien laatimisen myötä tilanne on huomattavasti muuttunut parin vuoden takaisesta, jolloin kaupunginhallitus viimeksi käsitteli asemakaavan muuttamistarvetta ja siihen liittyvää korvausriskiä. Sitä paitsi myös kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ovat muuttuneet. Jos vanhan lautakunnan päätös ei sido uutta, miksi vanhan kaupunginhallituksen päätökset sitoisivat uutta? -vk

===

TILANNE ENNEN TIISTAITA 15.2.: Uusi rakennus- (ja purku-)lupahakemus oli uuden rakennuslautakunnan esityslistalla jo tiistaina 1.2.05. Tavan mukaan yhdenkin pyytäessä mikä tahansa asia jätetään yhden kerran pöydälle odottamaan käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Seuraava lautakunnan kokous on tiistaina 15.2.

Päivää ennen, maanantaina 14.2. on kaupunginhallituksen kokous, ja tuon kokouksen esityslistalla on vastaaminen Sanna Hellströmin ym. syyskuiseen valtuustoaloitteeseen. Tosin tavan mukaan tämäkin asia voidaan panna viikoksi pöydälle. Kaupunginhallitus kuitenkin voisi myös välittömästi päättää ryhtyä tutkimaan asemakaavan tarkistamistarvetta sekä asettaa toimenpidekiellon.

Uusi rakennuslautakunta puolestaan voi kaupunginkanslian juristien päänpudistuksista huolimatta edeltäjänsä tavoin nojata maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:ään ja evätä luvan. Pykälän mukaan ”[…] rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella” Asiantuntijaviranomaisen eli Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanottojen mukaan (19.3. ja 9.5.2003 — näitä on julkisuudessa tulkittu aivan väärin) purkaminen merkitsisi tässä tapauksessa juuri tuota.

Kyseisestä pykälästä ei käy ilmi, ketä se sitoo tai kenellä on oikeus nojautua siihen. Että se sisältyy lukuun ”rakentamisen yleiset edellytykset” viittaa pikemminkin siihen, että se sitoo kaikkia viranomaisia, kuin siihen, että aiempi kaupunginhallituksen päätös riittäisi kylmästi kumoamaan sen. Kun laki on epäselvä, on viisaampaa hankkia tuomioistuimelta luotettava tulkinta kuin tehdä mitään peruuttamatonta ja kenties lainvastaista. Myös seuraamusten kannalta ajateltuna tämä on turvallisempi tie.

Jos vaikuttaa siltä, että kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston enemmistö on halukas tarkistamaan asemakaavaa vanhan rakennuksen säilyttämiseksi, ja pelkästään kokousten onneton järjestys uhkaa tehdä tämän mahdollisuuden tyhjäksi, rakennuslautakunnalla on toki myös mahdollisuus tavanomaisesta käytännöstä poiketen perustellusta syystä lykätä edelleen asian käsittelyä.

Jos kuitenkin uusi rakennuslautakunta 15.2. päättää myöntää rakennus- (ja purku-)luvan, toimet tontilla saattavat alkaa piankin.

===

TILANNE TIISTAINA 15.2.: Uudenkin rakennuslautakunnan enemmistö – 5 jäsentä – vakuutti toivovansa talon säilymistä, mutta yksi joukosta oli muutaman päivän aikana taipunut "järkipuheen" edessä ja niin lautakunta myönsi purkuluvan. Se on varsinaisesti lainvoimainen vasta kahden viikon kuluttua julkipanosta eli noin 3.3., mutta takuurahaa vastaan A.A.Palmberg saisi aloittaa työt jo perjantaiaamuna 18.2. Niin kauan kuin lupa ei ole lainvoimainen, kaupunginhallitus voi kumota sen päättämällä selvittää uudelleenkaavoituksen tarpeet ja mahdollisuudet sekä asettamalla määräaikaisen toimenpidekiellon. Samoin Helsingin hallinto-oikeus voi pyynnöstä asettaa tilapäisen toimenpidekiellon, jos se katsoo sen aiheelliseksi. Kummastakaan mahdollisuudesta ei tietenkään ole iloa, jos talo on jo murskana. Yritämme nyt kaikin keinoin viivyttää ja estää purkamista. Auta, jos voit. Ellei etusivulla kerrota muuta, tule perjantaina paikalle edes katselemaan. Valitusajan kuluessa kaupunginhallituksella on vain kaksi kokousta. Teemme mitä voimme, jotta kaupunginhallitus tulisi järkeensä.

Ilmeistä on, että pysyvä säilyttämisratkaisu vaatii joko nopeaa mielenmuutosta Alfred A. Palmberg –yhtiöltä tai omistajan kannasta riippumatonta nopeaa asemakaavan tarkistuksen vireillepanopäätöstä Helsingin kaupunginhallitukselta. Kumpikin mahdollisuus on yhä olemassa.

Myös kaupunginvaltuuston enemmistö — vähintään 43 valtuutettua — voisi saada ratkaisun aikaan joko kieltäytymällä hyväksymästä torjuvaa vastausta syyskuusa tehtyyn valtuustoaloitteeseen tai vaatimalla (kuntalain 54 §:n nojalla) kaavantarkistuspäätöksen kiireellistä valmistelua ja tuomista valtuuston päätettäväksi. Kaikissa tapauksissa aikaa on todennäköisesti hyvin vähän.

Niillä, joihin – siis joihin, ei vain ahtaasti joita – repiminen koskee, on juuri nyt vielä mahdollisuus ilmaista kantansa Helsingin päättäjille. Helpoin tapa on allekirjoittaa tässä kotisivustossa esitetty vetoomus.Henkilökohtaiset kirjeet ja muut yhteydenotot — suoranaista häirintää välttäen — lienevät tehokkain tapa.

TILANNE TORSTAI-ILTANA 17.2.: ...Hihhei!... Viranomaisharkintaa turvaavaan ennalta ehkäisevään jokamiehenoikeuteen ei sittenkään tarvinnut vielä turvautua. Hassua kyllä, tieto tuli myöhään illalla HS:n verkkoliitteen kautta. Vielä vähän ennen virka-ajan päättymistä Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamossa oli väitetty, että päätös saadaan "huomenna". Mutta... valitettavasti tämäkin on toistaiseksi vain ajan voitto.

Eikö A.A.Palmberg-yhtiö voisi mitenkään alkaa ajatella vaihtoehtoja vakavasti?

Helsingin Sanomat – Tuoreet - 17.2.2005
Merikadettikoulun asuntolan purku siirtyi….
Julkaistu 22:31 HS 17.02.2005….
HELSINKI. Helsingin hallinto-oikeus päätti torstaina väliaikaisesta purkukiellosta ….
merikadettikoulun asuntolalle, kunnes uudet valitukset on käsitelty. ….

…Hallinto-oikeuden väliaikainen päätös merkitsee sitä, että purku- ja rakennustöitä ei saa aloittaa ….
ennen kuin valitukset on käsitelty. Se kestää kuukausia, koska hallinto-oikeus pyytää kaikilta ….
osapuolilta lausunnot ennen kuin se tekee päätöksensä.


MERIKADETTIKOULUN VALTAUS

Helsingin Sanomat – Kaupunki - 29.11.2005
Nuoret valtasivat vanhan Merikadettikoulun talon. Purettavaksi aiottu rakennus halutaan suojella...


===

Mahdollisesti ratkaiseva päätös tehdään KESKIVIIKKONA 2.3.2005 Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Syyskuussa tehty valtuustoaloite tuodaan nyt valtuuston käsiteltäväksi. Pohjaesityksen mukaan aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin. Tästä äänestetään. Äänestys voi olla hyvin tiukka.


===

Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 2.3.05 käsiteltiin kaupunginhallituksen vastauksia valtuutettujen tekemiin aloitteisiin. Näistä yksi oli Sanna Hellströmin ym. 15.9.04 tekemä aloite asemakaavan muuttamisesta siten, että ns. Merikadettikoulun talo säilyy. Kaupunginhallituksen vastauksen mukaan keinoja rakennuksen säilymisen turvaamiseen "ei enää liene".

Sanna Hellströmin (vihr.) tekemä ja mm. Maria Björnberg-Enckellin (sfp), Laura Kolben (kesk.), Eija Loukoilan (vas.) ja Yrjö Hakasen (skp) kannattama palautusesitys kaatui äänin 47-35.

Keskustelun kuluessa rakennuslautakunnan puheenjohtaja Kauko Koskinen (kok.) esitti väitteen, jonka kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd.) toisti. Sen mukaan kaupunginvaltuuston tahdonilmaus olisi laillisesti merkityksetön, koska kerran myönnettyä rakennuslupaa (joka sisältää purkuluvan) ei mikään voi enää kumota.

Kukaan ei tullut vaatineeksi esittelijänä toiminutta apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpista ilmoittamaan käsitystään tästä asiasta, eikä hän sitä myöskään oma-aloitteisesti tehnyt. Kuitenkaan tuo rakennuslupa EI OLE VIELÄ LAINVOIMAINEN eikä käsittääksemme sellaiseksi tulekaan, ennen kuin Helsingin hallinto-oikeus on ratkaissut kantansa naapurikiinteistön tekemään valitukseen. Tämän on sanottu vievän kuukausia, ja sinä aikana sekä talonpoikaisjärjen että tuntemiemme asiantuntijoiden käsityksen mukaan kaupunginhallitus VOISI päättämällä asemakaavanmuutoksen vireillepanosta saada tuon luvan kumotuksi. Mitä järkeä olisi siinä, että naapurikiinteistön sallittiin valittaaluvasta, jos mikään ei kuitenkaan loppujen lopuksi voisi vaikuttaa asiaan? Emme väitä, että nämä kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien johtavat hahmot valehtelivat. Pikemminkin väitämme, että he väittivät totuudeksi sellaista, mikä heistä tuntui mukavalta, haluamattakaan tarkistaa asiaa.

Miksi Korpinen ei sanonut mitään? Miksi demarien ryhmäkuri oli äärimmäisen tiukka? Ainakin viisi ryhmän jäsentä oli aiemmin ilmoittanut kannattavansa Hellströmin aloitetta, mutta ryhmäkokouksessa enemmistö päätti, että aloite on tyrmättävä -- edes tyhjän äänestämistä ei sallittu. Kokoomuksen ryhmässä henki oli tietääksemme lähes samanlainen.

Valtuuston kokouksessa Maija Anttila suhtautui aloitteeseen vitsaillen ja vähätellen, tyyliin "voihan sitä kaikenlaista päättää, se vain ei johda mihinkään". Jos asia todella olisi näin harmiton, ääritiukkaa ryhmäpäätöstä olisi mahdotonta ymmärtää.

Jokin julkilausumaton näkökohta on varsin ilmeisesti vaikuttanut kahden suurimman puolueen ryhmäjohdon kantaan. .


===

Suojelukiistan vaiheisiin liittyviä asiakirjoja:

kaupunginmuseon lausunto 16.1.2001

ympäristökeskuksen ”suojelemattomuuspäätös” 19.3.2003

kaupunginhallitus 23.6.2003

ympäristökeskuksen lausunto 5.9.2003

ympäristöministeriön kirje kaupunginhallitukselle 22.10.2003

A. A. Palmbergin kirje ympäristöministeriölle 10.11.2003

kaupunginhallitus 1.12.2003

rakennuslautakunta 28.12.2004

rakennuslautakunta 18.1.2005

rakennuslautakunta 1.2.2005