TÄTÄ TALOA EI ENÄÄ OLE. SE PURETTIIN LOKAKUUSSA 2006. KAMPPAILU HÄVITTIIN KUTEN NIIN MONI MUUKIN.

Sivustoa ei ole päivitetty helmikuun 2005 jälkeen (paitsi maininnalla, että joukko nuoria valtasi talon joksikin aikaa saman vuoden lopulla). Ei ole uutta kerrottavaa. Silti tämä kertomus on yhä sekä opettavainen että masentava, ainakin meidän mielestämme. Suomessa ei esiinny lahjontaa eikä epäreilua vaikuttamista poliittisiin päätöksiin... Miksi suuret rakennusliikkeet vaalien alla tukevat puolueita? Vieläpä keskenään kilpailevia puolueita! Hyväntekeväisyydestä? Vaalilehtien tuki-ilmoitukset näkyvät jäävuorina pinnalla. Entä henkilökohtainen tuki - sitä emme voi tietää - voimme vain ihmetellä tämänkin tarinan vaiheita. V.K. & A.K. 27.8.08

SIVUSTO, JOTA SELAAT, ON LOPPUOSALTAAN (NÄIDEN SANOJEN JÄLKEEN) VUODELTA 2005.

Säilyttäkää merikadettikoulu! ...

Merikadettikoulun asuntolan purku siirtyi

Entinen Merikadettikoulun talo Helsingin Katajanokalla osoitteessa Linnankuja 3 seisoo vielä tällä hetkellä paikallaan. Se on ollut siinä 90...120 vuotta (arkistolähteet puuttuvat). Se ei ole ainutkertainen muistomerkki, kukaan keisari taikka suurmies ei ole asunut siinä eikä ketään ole ammuttu sen portaille. Sitä ei tarvitse pitää rakennustaiteen helmenäkään. Mutta se on vankkaa tavaraa, lujaksi tehty, ja siihen on totuttu. Sen seinissä on puristettua muototiiltä ja sen alla jämerä kivijalka. Se antaa ympäristölleen lämpöä ja merkitystä niin kuin mummo tai vaari perhe-elämälle. Kukaan ei ole ikuinen, mutta terveyttä ja pitkää ikää sopii toivottaa.

Katsokaa tarkkaan, kun vielä voitte. Tontin omistava rakennusliike Alfred A. Palmberg haluaa purkaa tämän talon.

Kiistassa on ollut monta vaihetta — toiset täpäriä, toiset masentavia. Niistä kerrotaan historia-sivulla. Kuten monessa muussakin tapauksessa, taloa on väitetty arvottomaksi, koska edes museo- ja ympäristöviranomaiset eivät ole pitäneet oikeana soveltaa siihen rakennussuojelulakia. Päätöksen perustelua ei ole viitsitty katsoa. Rakennussuojelulaissa nimenomaan kielletään tuon lain soveltaminen tapauksiin, joissa rakennuksen säilyminen voitaisiin riittävän hyvin turvata asemakaavamääräyksin eli maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Väite, että "suojelutarve on tutkittu", kun todellisuudessa on vain todettu, ettei hyvin harvinaisia tapauksia varten tarkoitettu rakennussuojelulaki sovellu tähän, on tietämättömyyttä – tai tahallista vääristelyä.

Toisaalta Helsingin kaupunki on ollut haluton suojelemaan Merikadettikoulun taloa asemakaavalla. Se näet merkitsisi mahdollisten kustannusten kuulumista kunnan eikä valtion maksettaviksi. On pelätty tontinomistajan vaatimia korvauksia rakennusoikeuden alentamisesta, vaikka mikään lakipykälä ei sano, miten suuria sellaiset korvaukset voisivat olla tai olisiko niitä ollenkaan. Asiaa ei ole koskaan uskallettu viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tässä tapauksessa A.A.Palmberg-yhtiö on ottanut tietoisen yrittäjäriskin ostamalla valtiolta tontin, jonka asemakaava oli ilmeisen vanhentunut ja rakennusoikeuden vähentäminen todennäköistä. Loppujen lopuksi Katajanokkaseura esitti vaihtoehtohahmotelman ja laskelman, jotka osoittivat, että koko vanhan asemakaavan mukainen rakennusoikeus voidaan suuremmitta ongelmitta mahduttaa tontille, vaikka vanha rakennus säilytetään, kunhan myös sen kunnostaminen lasketaan mukaan rakennusoikeuteen. Tämä uusi näkökohta ei ole toistaiseksi kääntänyt (uudenkaan) kaupunginhallituksen päätä. "Päätetty mikä päätetty" ja "mitä siitä tulisi, jos tyhmyyksiä ruvettaisiin miettimään uudelleen" tuntuvat olevan kalliita periaatteita.

Tammikuun 18. päivänä viimekautinen rakennuslautakunta viimeisessä kokouksessaan epäsi tonttia koskevan rakennus-(ja purku-)luvan äänin 6-2! Se oli komea erävoitto muttei enempää. A.A.Palmberg esitti uudelle lautakunnalle uuden hakemuksen, joka tiistaina 15. helmikuuta hyväksyttiin niukasti äänin 5-4. Luvan ehtojen mukaan rakennusliike saisi takuusumman maksettuaan aloittaa purkutyöt jo perjantaina 18.2., vaikka lupa ei silloin vielä olisikaan varsinaisesti lainvoimainen. Lainvoimaiseksi se tulisi, kun kaksi viikkoa olisi kulunut pöytäkirjan valmistumisesta ja julkipanosta. Sen jälkeen mikään uusi päätös ei enää voisi kumota sitä.

Varma valitusoikeus oli nyt vain viereisellä kiinteistöllä. Aika oli käymässä todella vähiin. Mutta viereinen kiinteistö valitti, ja nyt ehdimme nukkua kunnolla muutaman yön. Kenties jopa kuukausia. Silti viivytys ei ole mikään voitto itsessään. Se vain antaa kaupunginhallitukselle aikaa ajatella ja päättää tontin uudelleenkaavoituksesta. Sama koskee kaupunginvaltuustoa, joka viime kädessä päättää, mitä kaupunginhallitus tekee tai ei tee.

Riippumatta viranomaisten päätöksistä olemme yhä varautuneet vastustamaan purkamista niin kauan kuin voimme. Toivomme tarvittaessa pystyvämme pidättelemään purkamista niin kauan, että kaupunginhallitus ryhdistäytyy. Juuri nyt se on todennäköisempää kuin myöhemmin, sillä helmikuun lopun aikana kaupunginhallitus käsittelee vastaustaan syyskuussa tehtyyn laajapohjaiseen valtuustoaloitteeseen ja 2. maaliskuuta kaupunginvaltuuston puolestaan pitäisi päättää, hyväksyykö se vastauksen vai ei.

Tarvitsemme tukeasi! Allekirjoita vetoomus! Katso "päättäjien kanta" -sivua ja ota yhteyttä kaupunginhallituksen jäseniin, kaupunginvaltuutettuihin tai valtuustoryhmien sihteereihin!
Miksikö? Ks. "Mistä kaikesta tässä on kysymys?"

=====